Tervetuloa osallistumaan!
Mieluisa Tampere on kaupunkitaideprojekti, jonka tarkoituksena on innostaa ja kannustaa kaupunkilaisia osallistumaan viihtyisän ja elävän kaupunkiympäristön luomiseen. Millainen on sinun Mieluisa Tampereesi?
Tulossa:
Ajankohtaista:
23.1.2012
Uusi osio: Ideaseinä
Uudella Ideaseinä-sivulla esitellään kaupunkilaisten lähettämiä ideoita. Julkaisemme uusia ideoita sitä mukaa kun niitä kertyy. Osa näistä ideoista valitaan jatkokehittelyyn ideasuunnitelmaksi.
Heitä rohkeasti oma ideasi ilmoille tai kommentoi esitettyjä ideoita!
Aiemmat uutiset löydät Toiminta -osiosta.
Omenatarha Sorin aukiolle
Tämä idea lähetettiin anonyymisti
Rongankatu bulevardiksi
Rongankadun voisi muuttaa bulevardiksi nyt kun Hämpin parkki valmistuu. Näin viheralueet saataisiin siirrettyä autolikenteen eristämistä saarekkeista kaupunkilaisten käyttötilaksi. Pysäköinnin muuttaminen "kampapysäköinnistä" kadun suuntaiseksi tehostaisi tilankäyttöä, koska laajoja peruuttelualueita ei tarvita. Ajorata saataisiin näin kapeammaksi ja miljöö miellyttävämmäksi. Pysäköintipaikkojen määrä on kaikissa vaihtoehdoissa sama 64 paikkaa. Bulevardimalli jättäisi tilaa myös pyöräkaistoille molempiin suuntiin. Tämä idea lähetettiin meille anonyymisti.
Kukkaketoja ja niittyjä
Tyhjiä alueita tai pieniäkin puistojen osia voitaisiin tehdä niityiksi ja kukkakedoiksi. Sieltä voisi halutessaan poimia kukkia mukaansa tai käydä vain katsomassa perhosten ja mehiläisten pörräämistä.
Tätä ideaa ovat esittäneet monet kaupunkilaiset, mm. Liina Kangas.
Grillailupaikkoja
"Olisi hauskaa, jos kaupungista löytyisi yleisiä grillauspaikkoja. Paikka voisi olla vaikka jonkinlainen avokota, tai arkkitehdithan voisivat suunnitella jonkun uuden grillipaikan, joka sopii kaupunkiympäristöön. Olisi hienoa mennä lastenkin kanssa grillailemaan makkaraa ja vaikka paistamaan lättyjä!" -Liina Kangas
Vanha Tavara-asema on säilytettävä
Tammelassa vanhaa radanvarren Tavara-asemaa ollaan purkamassa uuden Ratapihankadun tieltä. Olisi kuitenkin hienoa, mikäli arviolta vuonna 1907 rakennettu, Bruno Granholmin suunnittelema, varsin kaunis tiilirakennus saataisiin säilytettyä. Vanhat rakennukset tuovat kaupunkiympäristöön historiallista syvyyttä ja rosoisetkin rakennukset luovat tunnelmaa, jota ei voi uudisrakentamisella korvata. Miten Tavara-asema saataisiin säilytettyä ja millaista toimintaa sinne voisi sijoittaa?
Tämän ajatuksen ovat esittäneet useat kaupunkilaiset.
Hämeenkadun taskupuistot
"Hämeenkadun varrelle jokaiseen mahdolliseen lokoseen taskupuisto, oleskeluaukio tms. Paikkoja löytyy jo olemassa olevien lisäksi monta: Tuulensuu, Linkosuon/srk:n talon edusta, Kuninkaankatu Nordean kohdalla, Keskustori, Paapan kapakan edusta, Stockmannin ja Akateemisen väli, Rautieaseman edusta. Taskupuistoista visuaalisia yhteyksiä myös Häneenkadun yli. Kuninkaankadun kävelykadun kohentaminen ja visuaalisen sekä todellisen kävely-yhteyden luominen Satakunnankadun yli Mältinrantaan saakka." -Merja Tyynismaa
Hiihtopaikkoja keskustassa asuville lapsille
"Voisiko kaupungissa olla lapsille tarkoitettuja hiihtolatuja, vaikka puistoissa? Joitain pieniä lenkkejä, kevyesti toteutettuna. Näin kaupungin keskustoissa asuvat lapsetkin pääsisivät helposti harjoittelemaan hiihtämistä." -Liina Kangas
Esimerkiksi Hämeenpuistossa olisi runsaasti tilaa pienille hiihtolenkeille. Vaikkapa välille Puutarhakatu-Satakunnankatu mahtuisi helposti noin 300 m lenkki. Tällaiselle lähi-hiihtoreitille keskustan lapset pääsisivät helposti ja kätevästi kävellen. Omalla ladulla hiihtämisen harjoittelu olisi turvallista ja mukavaa. Samalla puistoihin saataisiin toimintaa talvellakin.
Köysirata Näsinkalliolta Särkänniemeen
Näsinkallion ja Särkänniemen väliin voisi rakentaa köysiradan, joka liittäisi Särkänniemen kaupungin keskustaan ja toisaalta toimisi elämyksellisenä maisemasisäänkäyntinä huvipuiston alueelle. Mustanlahden satamassa voisi tarvittaessa olla välipysäkki. Kesäaikaan vaunun ikkunat voisivat aueta yläosastaan valokuvien ottamista varten. Idean esitti Mikko Manka.
Tarvittaessa rataa voisi jatkaa myös Näsinkalliolta etelään, jolloin se voisi kulkea Hämeenpuistoa pitkin aina Pyhäjärven rantaan saakka.
Ideaseinä
Tällä sivulla esitellään kaupunkilaisten lähettämiä ideoita. Julkaisemme uusia ideoita sitä mukaa kun niitä kertyy. Osa näistä ideoista valitaan jatkokehittelyyn ideasuunnitelmaksi.
Heitä rohkeasti oma ideasi ilmoille tai kommentoi esitettyjä ideoita! Millainen on sinun Mieluisa Tampereesi?
Ideat:
Mieluisa Tampere pyrkii kehittämään kaupunkia kaupunkilaisten ehdoilla ja ennakkoluulottomasti. Kaupunkisuunnittelun ja ideoinnin ei tarvitse aina olla kuolemanvakavaa, humoristisista utopioistakin voi löytyä arvokkaita oivalluksia. Mielestämme tarvitaan myös ideoita ja visioita, jotka eivät ole suoraan sidoksissa kvartaalitalouden tiukkaan tulospaineeseen, vaan kumpuavat enemmänkin kaupunkilaisten omista kokemuksista, havainnoista ja toiveista.
Jos sinulla on mielessä jokin paikka, joka kaipaisi muutosta, jätä palautetta Osallistu-sivulla tai alla olevaan kommenttilaatikkoon! Etsimme jatkuvasti uusia kehityskohteita.
Klikkaa sydäntä kartalla tai paikannimeä yläpalkissa päästäksesi katsomaan ideoita. Ideakuvat saa suurennettua klikkaamalla kuvaa.
Uutta! Kooste vuoden 2011 ideasuunnitelmiin saadusta palautteesta
= Mieluisa Tampere kehityskohde
= Tuleva kehityskohde
Hämeenkatu
Hämeenkatua voisi kehittää rohkeasti kaupungin verheänä ja elävänä käyntikorttikatuna, joka on nimenomaan keskustakatu, ei läpiajoväylä. Keskustakadulla olennaista on kevyen liikenteen sujuvuus ja miellyttävä ympäristö istutuksineen ja ajanviettopaikkoineen, ei yksinomaan moottoriliikenteen nopeus.
Maanalaisten pysäköintilaitosten valmistuessa Hämeenkadun varren autopysäköinniltä vapautuvaan tilaan mahtuisi esimerkiksi pyöräkaistat ja istutusvyöhykkeet molemmin puolin katua. Vilkkaalla kadulla polkupyöräliikenne kannattaa erottaa jalankulusta ja huomioida omana liikennemuotonaan. Myös polkupyöräpysäköinnille olisi mahdollista rakentaa lisää kaivattuja paikkoja, tarvittaessa vaikka monikerros-telinepysäköintinä.
Kadun viihtyisyyttä häiritsevä liikennemelu pienenisi huomattavasti, mikäli mukulakivet vaihdettaisiin asfalttiin. Jatkossa komean kiveyksen voisi rakentaa pikemminkin jalkakäytäville. Mukulakiveyksen voisi jättää Keskustorille, jolloin kiveys yhdistäisi torin puolet visuaalisesti. Toriaukion kohdalla mukulakivistä aiheutuva melu ei ole niin häiritsevää kun melua peilaavat seinäpinnat ovat kauempana. Liikennemelua voisi vähentää merkittävästi myös liikennöimällä keskustassa hybridibusseilla tai trollikoilla erittäin äänekkäiden dieselbussien sijaan.
Hämeenpuisto:
1.3 kilometrin pituisessa Hämeenpuistossa on valtava kehityspotentiaali, lähes 50 000 m2 tilaa erilaisille virkistystoiminnoille. Puistoon mahtuisi kasvillisuuden ja kulkuväylien lisäksi runsaasti kaupunkilaisten toiminta- ja harrastuspaikkoja. Hämeenpuistosta voisi muodostua Tampereen virkistävä generaattori jossa tapahtuu koko ajan jotain piristävää.
Liikenteen aiheuttamia melungelmia voisi vähentää esimerkiksi rakentamalla puistoon vehreitä kumpareita, jotka suojaavat liikenteen melulta. Myös uusien toimintojen rakenteita, esimerkiksi kasvihuoneita, verstaita ja kiipeilyseiniä voisi hyödyntää meluntorjunnassa. Tutkimusten mukaan myös pelkät näköesteet, erimerkiksi istutusvyöhykkeet puiston ja liikenneväylien välissä vähentävät melun psykologista häiritsevyyttä merkittävästi.
Puisto jakaantuu hyvin monen kokoisiin osiin, katkottomien osien pituudet vaihtelevat 60 ja 280 m välillä. Eri osia voisi kehittää erilaisiksi ympäristön toimintoja ja osan sijainnin huomioiden ja niin että erilaisista osista rakentuu kuitenkin eheä kokonaisuus. Osia voisivat olla esimerkiksi Urheiluosa verkoilla suojattuine pallokenttineen, Hiljentymispuisto vesiputouksineen ja viherviidakkoineen, Keskusosa kirjatoreineen ja kahviloineen, Kaupunkiviljelyosa kasvihuoneineen, sekä Kesanto, jonka verstas- ja näyttelytiloissa voisi olla puitteet mahdollisimman monenlaiselle vaihtuvalle toiminnalle.
Itsenäisyydenkatu
Itsenäisyyden kadun rautatien alittava tunneli on jalankulkijoille ja pyöräilijöille melko epämiellyttävä paikka. Tunnelia voisi parantaa rakentamalla kevyenliikenteen väylän päälle aaltoilevan akustoinnin ja erottamalla kevyenliikenteen väylä ja moottoriliikenteen ajorata toisistaan lasiseinällä. Nämä toimenpiteet eivät toki poistaisi matalataajuuksista liikennemelua, mutta kaikua vaimentava, ääntä imevä pinta ja ääntä eristävä lasiseinä ainakin pienentäisivät melun häiritsevyyttä huomattavasti.
Tunnelin seinällä voisi olla esillä vaihtuvia tamperelaisten taiteilijoiden töitä: muraaleja, valokuvia, maalauksia, runoja tai vaikkapa videotaidetta, joka projisoitaisiin kattoakustointiin upotetuilla projektoreilla. Nykyisen hämyisän valaistuksen voisi päivittää valkoisemmaksi ja tasaisemmaksi. Valaisinten yhteyteen voisi rakentaa pienet istutuslaatikot, joihin istutettaville ikivihreille kasveille johdettaisiin vettä rautatieaseman sadevesistä
Itsenäisyydenkatu välillä Rautatienkatu - Yliopistonkatu kaipaa myös kipeästi kevyenliikenteen ylityskohtia. Keskisaarekkeelliset suojatiet voisikin rakentaa kolmeen kohtaan: Rautatieaseman edustalle, Murtokadun itäreunalle sekä Tulliaukion ja Pinninkadun välille. Näin Tullin alueen ja toisaalta myös Tammelan saavutettavuus paranisi huomattavasti eikä jalankulkijoiden tarvitsisi enää ylittää Itsenäisyydenkatua henkensä uhalla.
Keskustori:
Keskustori on Tampereen tärkeimpiä solmukohtia ja siellä on mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. Mikäli suunnitelmat siirtää keskustan bussilinjojen päätepiste pois Keskustorilta toteutuvat, voisi nykyisen bussikatoksen ottaa aktiiviseen käyttöön monin eri tavoin.. Lataamossa kapunkilaiset voisivat käydä latautumassa kiireisen päivän keskellä riippumatossa, voisivat ladata sähkölaitteidensa akkuja aurinkosähköllä ja käydä lehtienlukukahvilassa rentoutumassa. Vaihtoehtoisesti katos voisi muodostaa pysyvän katetun tilan erilaisille vaihtuville tapahtumille ja toimia siten toritoimintaa täydentävänä rakenteena.
Molinin tontille, nykyisten parkkipaikkojen tilalle, olisi mahdollista rakentaa Keskustorin monitoimirakennus. Rakennukseen mahtuisi monenlaisia keskustan harrastus- ja tapahtumatoimintaa rikastuttavia tiloja. Rakennuksen puistoa kohti avautuvalla kattoterassilla olisi tilaa suurehkoille konserttitapahtumille. Näin itse Keskustorin voisi vapauttaa pienemmistä yksiköistä rakentuvien, kaikille avoimien tapahtumien alustaksi. Rakennus myös ryhdistäisi Keskustoria rajaamalla sitä helpommin hahmotettavan kokoisiin osiin. Vanhan kirkon eteen voisi myös rakentaa pienen paviljonkirakennuksen, joka rajaisi neliömäistä toriosaa ja toisi keskeiselle paikalle näyteikkunan kaupungin toimintaan.
Keskustorille voisi nykyisen tyyppimökin hengessä suunnitella myös näyttävän tyyppiteltan, joita torimyyjät ja pienten tapahtumien järjestäjät voisivat vuokrata kaupungilta.
Konsulinsaari
Konsulinsaari on mielenkiintoinen pala villiä luontoa keskellä merkittävää kansallismaisemaa. Suunnitelmassamme haluamme säilyttää paikan villin luonreen: saareen muodostuu pitkospuumainen kulkureitti, silta joka kulkee puiden latvojen tasalla välillä pitkin saaren reunoja, välillä saaren viidakkomaiseen keskiosaan sukeltaen ja huipentueen saaren kärjestä avautuvaan mahtavaan maisemaan. Tuossa huippukohdassa kulkureitti levenee ja muuttuu osin istuskeluportaikoksi, jossa voi rauhassa katsella maisemaa ja tarkkailla saaren luontoa. Puihin on kiinnitetty linnunpönttöjä ja paikkoja mehiläispesille: ihmisille voivat tarkkailla lintuja ja toisaalta kaupunkiluonnon monimuotoisuus paranee.
Korkealla kulkeva reitti on turvallinen myös mahdollisessa tulvatilanteessa ja puiden siimeksessä on hyvä rauhoittua keskellä vilkasta kaupunkia. Kahdeksikon muotoinen reitti kulkee risteyskohdassa kahdessa tasossa: näiden tasojen väliin voisi tarvittaessa rakentaa pienen kevytrakenteisen kesäkahvilan terasseineen, joka tuottaisi energiansa aurinko- ja vesivoimalla ja kompostoisi jätteensä saaren kasvien lannoitteeksi. Konsulinsaaren metsäreitti tuo kaupunkiin uudenlaista tilaa ja ottaa kansallismaiseman rohkeasti, mutta arvokkaasti käyttöön.
Koskikeidas
Nykyisen Vuolteentorin voisi ottaa käyttöön yksinkertaisen mutta monikäyttöisen, ympäröivää koskimaisemaa peilaavan katoksen avulla. Kevytrakenteinen katos ei peittäisi hienoja koskinäkymiä, pikemminkin toisi niitä paremmin esille.
Kesällä paikalla voisi olla ravintola terasseineen, välineiden huoltopiste kalastajille ja pienet kerhotilat. Sisätilaa vaativat toiminnot voisivat sijoittua pieniin, siirrettäviin ja mahdollisesti aika ajoin vaihtuviin rakennuksiin, jotka olisi muotoiltu koskesta nostettujen kivien mukaan sulavalinjaisiksi ja siroiksi.
Talvella katoksen alle voisi jäädyttää luistinradan sekä pienen pilkkipaikan, joka olisi yhteydessä Tammerkoskeen. Luistinrata olisi enemmänkin oleskelupaikka, jossa voi luistella ja harrastaa talvisen kaupungin keskellä, kuin vakavahenkinen urheilupaikka, jossa tarvitsee kuntoilla veren maku suussa.
Koskikeidas voisi yhtenä osana liittyä Ratinan suvannon uuden rantareitintoimintoihin ja tuoda lisää toimintaa Tammerkosken ääreen.
Kuninkaankulma
Kuninkaankadun ja Satakunnankadun kulmassa olevan tyhjän tontin voisi ottaa käyttöön ja rakentaa siihen korttelia täydentävän rakennuksen. Talo voisi olla kaupunkikuvaa ja palvelurakennetta eheyttävä monipuolinen kokonaisuus: alakerroksissa muuntojoustavaa liike- ja työpajatilaa ja toimistoja, ylemmissä kerroksissa uudenlaisia asuntoja: tilojen yhteiskäyttöä hyödyntäviä yhteisöasuntoja, loft-asuntoja kattopihoineen ja miniasuntoja paljon liikkuville.
Mitä enemmän keskustaa täydennysrakennetaan, sitä vähemmän tarvitaan uusia asuinalueita kalliine infrastruktuureineen ja usein hankaline kulkuyhteyksineen. Myös virkistys- ja luontoalueet säilyvät eheämpänä panostamalla keskustarakentamiseen. Täydennysrakentaminen on sijoitus koko seutua palvelevan keskustan elävyyteen. Täydennysrakentamisen ei tarvitse olla ankean ahtauden luomista, hyvin suunniteltuna se voi olla myös ympäristön rikastuttamista ja elävöittämistä.
Yksittäisten tonttien lisäksi esimerkiksi Amurissa ja Tammelassa on suuri kehityspotentiaali.
Museopaviljonki
Tampereen Taidemuseon vieressä olevaa tyhjää tonttia voisi hyödyntää puistosuunnittelu- ja museopaviljonkikilpailun alustana. Määrävälein, esimerkiksi muutaman vuoden intervallein, järjestettävässä kilpailussa tontille haettaisiin näyttävä puistokokonaisuus, jossa museo saisi töitään näytteille ja toisaalta alueen asukkaat saisivat monipuolisen puiston vaihtuvine virkistystoimintoineen. Kilpailun raadissa voisi olla sekä taidemuseon että alueen asukkaiden edustajat varmistamassa että kaikilla kerroilla saadaan laadukas, uudenlainen ja kaikkia hyödyttävä kokonaisuus.
Vaihtuvan puisto- ja paviljonkikokonaisuuden avulla kaupungissa voitaisiin tehdä lennokkaita kokeiluja uudenlaisista vapaa-ajanviettopaikoista ja näyttelytiloista. Kesälle ja talvelle voisi tarvittaessa suunnitella omat kokonaisuutensa. Kokeilevasta ja innovatiivisesta kilpailusta voisi tulla Tampereen vetonaula, jonka tuloksia tultaisiin katsomaan kauempaakin.
Ratinan suvanto
Uusi Laukonsilta on luonut loistavat mahdollisuudet Ratinan suvannon kehittämiselle. Suvannon ympärille voisi rakentua elämää sykkivä rantabulevardi, "Ratinan Lenkki".
Etelärannalle voisi rakentua kelluva virkistysalue uimaloineen ja kelluvine piknik-saarineen. Uimalassa virtaisi suvannon vesi, suodatettuna ja ohjattuna niin, että vesi ei virtaa tai aiheuta pyörteitä. Uimalan vieressä olisi Kelluntakahvila, jossa voisi nauttia virvokkeita kattoterassin lisäksi omalla kahvilakellukkeella.
Uimalaa rajaisi laiturimainen kävelyreitti. Reitin varrella olisi erilaisia virkistyspisteitä, mm. ponttoonien päällä kelluvia, kasvillisuuden peittämiä turvesaaria. Saaret puhdistavat vettä ja toimivat loistavina piknikpaikkoina veden äärellä. Reitin varrella voisi olla myös melontalaituri ja muita toimintoja, jotka loisivat konkreettista yhteyttä veteen.
Talvella uimala voisi toimia osin luistinratana, osin pilkkipaikkana ja uimahyppytasojen päälle voisi tehdä pienen hyppyrimäen lumilautailijoille.
Rautatieparkki
Rautatieaseman pysäköintilaitoksen tonttia voisi kehittää huomattavasti nyt kun useat suuret projektit radan varressa ja Ratinassa siirtävät kaupungin painopistettä kohti etelää. Pysäköinnin voisi siirtää syvemmälle maan alle ja yhdistää tunnelilla Hämpin Parkin pysäköintilaitokseen: tämä vapauttaisi tontin autojen varastoinnilta elävän kaupungin käyttöön. Tontille voisi nousta keskustatoimintoja rikastava monipuolinen kokonaisuus, jossa olisi lomittain liiketiloja ja harrastuspaikkoja, toimistoja ja asuntoja. Korkeimman tornin huipulla voisi olla kaikille avoin näköalakahvila. Osa terassitasanteista olisi julkisia, osa yksityisiä. Rakennuksen etelän- ja lännenpuoleisissa julkisivuissa voisi olla aurinkopaneeleja ja köynnöskasveja auringonsuojana, pohjoissivulla eläviä sammalpaneeleja lisälämmöneristeenä.
Radanvarsi olisi luonteva paikka korkeamman rakentamisen tiivistymälle. Rakentaminen voisi nousta korkeammaksi asteittain siirryttäessä kauemmas olemassaolevasta kaupunkirakenteesta: näin uusi tornitiivistymä ei jäisi irralliseksi saarekkeeksi, vaan toisi uuden mielenkiintoisen kerroksen kaupunkiin.
Tämä ideasuunnitelma tehtiin ja julkaistiin ennen kuin VR:n Keskusasema-suunnitelmista oli mitään tietoa.
